Syyspimeää, kiitollisuutta ja hersyvää sisustusta
Pimenevinä iltoina on ihana sytyttää kynttilöitä ja tunnelmavaloja, nauttia omasta kodista ja sen tunnelmasta. Jotenkin tämä koti alkaa jo muotoutua omaksi ja niin meidännäköiseksi. Kiitollisia olemme kodistamme samoin kuin jokaisesta vieraasta, ystävästä joka täällä piipahtaa kyläilemässä. Mitä kauemmin tässä asuu, sitä vähemmän tätä haluaa enää edes muuttaa. Kaikkihan on niin siistiä ja kaunista tässä 40 vuotta vanhassa talossa lähtökohtaisesti. Ajatukset pienistäkin remonteista ovat miltei karsiutuneet. Miksi tehdä uutta, kun vanha on hyvä ja niin uniikki? Eniten rakastan tässä talossa sitä, että tämä suorastaan kutsuu sisustamaan hersyvästi, mikä sopii minulle, joka en ole mikään minimalisti. Tietyt vanhat esineet ovat jotenkin niin edukseen juuri tässä talossa, kuten äitini vanhat nukenrattaat, joita olen säilyttänyt aarteensa. Ihmettelen, kuinka kiva ja mielenkiintoinen kokonaisuus voi syntyä siitä, että vain miksaa keskenään uutta ja vanhaa, taloon edelli...