Ensin pitää olla unelma

Ensin pitää olla unelma,

sitten pitää uskoa siihen

Ja kun se on käsillä

tarvitaan vain hieman rohkeutta

toteuttaa se

Tuo ajatus, jonka olen kauan sitten lukenut pikku kirjasesta, olisiko Raija Maulan kirja, on koettu nyt niin todeksi.

Muutimme virallisesti 1.2.25 uuteen kotiimme mieheni kanssa. Nyt, kun tavarat ovat jo jokseenkin löytäneet paikkansa, halusin aloittaa blogin ihanasta vintageunelmastamme, joka osin sitkeyden ja osin ihmeen kautta meille päätyi. Kyseessä ei ole mikään ikivanha talo, eikä myöskään kalustus. Kuitenkin kaikki johti siihen, että mummolameininki näkyy ja tuntuu tässä kodissa aivan eri tavoin kuin edellisessä kodissamme.

Rakastuimme tähän kotiin ensi silmäyksellä. Tämän takia vanha kotimme meni myyntiin. Myyntiä saimmekin odotella, sillä aika ei ollut paras mahdollinen. Meidän onneksemme ehkäpä samasta syystä myös tämä kohde odotti meitä koko sen ajan, minkä entisen kodin myynti kesti. 

Ennätimme haaveilla tästä siis vuoden päivät ja kävimme tätä monet kerrat katsomassa. Joka kerta lausahdin välittäjälle: ”Jos tämä on meille tarkoitettu, se odottaa meitä”. Kävimme toki katsomassa paljon muitakin kohteita, mutta mikään niistä ei vetänyt vertoja tälle. Aina palasimme ajatuksissamme tähän takaisin.

Lopulta kaikki tapahtui sitten nopeasti. Vanhalle talolle löytyi ostaja, saimme tehtyä kaupat tästä ja kuukauden sisällä muutimme. Vaihdoimme samalla paikkakuntaa. 

Kieltämättä tuntuu vielä oudolta herätä täältä. Kun astuu ulos, joka kerta hämmästelee: mitä on tapahtunut? Kuitenkin muutos on ollut positiivinen siitäkin huolimatta, että moni ystävä jäi entiselle kotipaikkakunnalle.

Puuhaa täällä on, projektia riittää vielä moneksi vuodeksi. Kuitenkin jo nyt kaikki on todella viihtyisää ja kutsuvaa ja eihän täältä mitään puutu edes lähtökohtaisesti.