Aamuhetki

Onpa ollut ohjelmaa. Lomamatkan jälkeen en ole ehtinyt blogia päivittääkään. Nyt tuli sellainen hetki, että halusin ja ennätin kirjoittaa tänne jotakin.

Olipa ihana palata reissusta kotiin. Kyllä tämä tuntui jo oikeasti kodilta, vaikka Kieltämättä on yhä outoa,  kun astuu ulko-ovesta, että missä sitä ollaan...

Tässä kodissa on ihanaa myös sijainti. Paikka on rauhallinen, mutta kuitenkin olemme aivan keskustassa, ainakin keskustan tuntumassa, jos nyt emme aivan ytimessä. Kuitenkin aivan äärestä lähtee puistoalue ja rauhaisa lenkkipolku joen varrella. Olenkin muutaman kerran käynyt lenkillä siellä. Juuri nyt vain on taas niin paljon muuta tekemistä.

Nimittäin ylihuomenna tänne on kutsuttu vieraita. Eräs tuttavamme ehdotti pian, kun olimme muuttaneet, että hän voisi tulla siunaamaan meidän kodin. Siis ihan kirkon virsikirjastakin  löytyvällä kaavalla.

Ajattelin, että yhdistettäisiin siihen sitten sellainen musiikkipainotteinen ilta, joita järjestin myös entisessä kodissamme. 

Nyt on siis aika leipoa ja siivota.

Ajattelin tänään tehdä wilhelmiina-keksejä. Ne säilyvät kyllä lauantaihin saakka. Siivoamisenkin voisi aloittaa jo tänään. Ihmeestä niitä villakoiria täälläkin nurkkiin kertyy.

Tässäpä tämä nopea, hajanainen päivitys. Toivottavasti aikaa löytyy jatkossa paremmin tähänkin. Onhan näitä aivan ihana itsekin joskus aikojen päästä lukea täältä päiväkirjan tavoin. 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ratkaisu tämäkin....

On hiottu ja hiottu

Ensin pitää olla unelma